Blogimerkintä 2

Internet

Internet on lukemattomien aliverkkojen muodostama “maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko". Internet ei siis ole yksi lukuisista tietoverkoista, eikä myöskään ainoa olemassa oleva. Internet on nimitys kaikkien yhteen liittyneiden palvelinten ja yksityisten käyttäjien muodostamalle maailmanlaajuiselle tietoverkolle.

Yksi yleisimpiä tiedonsiirtokäytäntöjä on HTTP, joka on lyhenne sanoista Hyper Text Transfer Protocol, eli hypertekstin siirtokäytäntö. Toinen yleisesti käytetty on FTP joka on lyhenne sanoista File Transfer Protocol eli tiedostonsiirtokäytäntö.

HTTP-protokollassa tiedosto avataan HTML- eli hypertekstidokumenttina, joka voi sisältää mm. tekstiä, kuvaa, animaatiota tai ääntä. Hypertekstitiedostojen lukemiseen käytetään ohjelmaa, jota nimitetään selaimeksi. FTP-protokollassa käyttäjät voivat siirtää tiedostoja palvelimen kautta toisilleen. FTP-protokolla vaaditaan jotta tiedostot voivat kulkea tietokoneelta palvelimelle ja päinvastoin.

Internetin toimintaperiaate

Internetin runko muodostuu palvelintietokoneista eli servereistä. Palvelin on teknisesti PC:tä muistuttava tietokone. Palvelimet sisältävät internetissä esitetyn tiedon ja kaikki käyttäjälle tarjotut palvelut. Palvelinkoneet on kytketty toisiinsa nopean tietoliikenneyhteyden mahdollistavilla kaapeleilla. Palvelimet ovat usein osa jotakin lähiverkkoa, joka koostuu esim. oppilaitoksen tai yrityksen lähiverkoksi liitetyistä PC-koneista.

Kun käyttäjä muodostaa yhteyden Internetiin esim. sähköposti- tai selainohjelman avulla, ottaa ohjelma yhteyden palvelinkoneessa olevaan palvelinohjelmistoon. Palvelinohjelmisto lähettää palvelupyynnön kun haet tai avaat jonkun internet-sivun ja vastaanottaa palvelimen palauttaman tiedon sekä tulostaa sen käyttäjälle, eli näytölle avautuu haettu internet-sivu. Yhteyden muodostaminen Internetiin tarkoittaa siis yhteyden muodostamista palvelimelle, josta voidaan edelleen muodostaa yhteys toisiin palvelimiin.

IP-osoitteista

IP-osoite ("Internet Protocol" -osoite) on numero, joka yksilöi jokaisen Internet-verkkoon kytketyn tietokoneen. IP on Internetin alimman tason protokolla ja kaikki Internet-verkon tietoliikenne kulkee IP-paketteina. IP-osoitteen perusteella IP-paketti löytää perille ja vastaukset tulevat takaisin. Tyypillisesti IP-osoitteita ei käytetä suoraan vaan DNS-järjestelmä muuttaa selväkieliset osoitteet (kuten www.suomi.fi) IP-osoitteiksi.
Tällä hetkellä käytössä on IP versio 4. IP-osoite on erilainen IP:n versiossa 6. Tämä artikkeli käsittelee vain versiota 4 ja erot esitetään artikkelissa IPv6.

Tavallisesti IP-osoite esitetään neljän numeron, tai luvun sarjana pisteellä erotettuna (esimerkiksi 145.97.39.155). IP-osoite koostuu kahdesta osasta: operaattorin yksilöivä alkuosa ja operaattorin sisällä yksilöity tietokone. Osoitteesta ei yleensä voi tietää kuinka paljon alusta kuuluu operaattoriosaan ja kuinka paljon tietokoneen yksilöivään osaan.

Ipv6

IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli IP next generation. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa (340 · 1036) solmua. IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä ja IPv4-verkossa voi olla noin neljä miljardia (4 · 109) solmua.